Siis ihan oikeaa marjasatoa, ei käsitöitä. Käsitöiden puolella yksi toppi odottaa edelleen viimeistelyä eli yhtä pientä ommelta ja päättelyjä.
Niin siis otsikkoon. Kirsikoita näyttää tänä vuonna tulevan heikosti, mutta viime vuonna niitä tulikin kohtalaisesti. Valkeaa kuulasta tulee muutama omena ja sekin pieni puu viettää lepovuotta. Mutta vanha omenapuu kantaa uskollisesti hedelmää, eikä sillä tunnu olevan useinkaan lepovuosia. Se ei edes pelästynyt toissa kesänä pahaa repeämistä, jossa meni noin kolmannes latvustosta. Joka vuosi mietimme, minne työntää omenat, joita itse emme jaksa syödä. Kriikunoita taitaa tulla viime vuotiseen malliin eli riittävästi. Maahan jää paljon niistä, sillä satokausi on kuitenkin kohtuu lyhyt ja vatsojen veto rajallinen.
Marjapensas puolella punaherukkaa tulee taas PALJON. Kuinka kolme vanhaa puskaa pystyykin tuottamaan niin paljon marjoja. En vain raaski yhtäkään niistä hävittää vaan uskollisesti leikkaan ja uudistan niitä. Tänä vuonna kaivoin ylös sen vanhan mustaherukka pensaan, joten nyt on vain yksi hyvässä satoiässä oleva pensas. Marjoja ei siitä kovin paljo loppujen lopuksi tule. Olen kahden vaiheilla, korvaanko vanhan puskan uudella mustaherukalla vai punaisella karviaisella. Ainakin keltaiset karviaiset kelpaavat lapsille hyvin.
Niin ja pensasmustikat. Ne ovat olleet todella hyvä hankinta. Tähän muuttaessamme ainakaan totesin, etten ikinä halua niin suurta kasvimaata, joten nurmetin siitä osan. Osaan istutin pensasmustikkaa 4 pensasta, kolmea eri lajiketta. Ja nehän menestyvät ja kukoistavat. Marjat maistuvat erilaiselle kuin perinteinen mustikka, mutta ovat lasten makuun. Kullakin lajikkeella on vielä oma erityismakunsa ja kypsymisaikataulukin on erilainen, joten mustikoita on pihassa tarjolla pitkään naposteltavaksi.
En ole tuonne vadelmapuskaan kovin tarkkaan vielä kurkkinut, joten siltä osin on vähän arvoitus, mitä tuleman pitää.
Kasvimaa ei kukoista. Osa siemenistä näytti menneen vanhoiksi, joten salaatti esimerkiksi on heikonlaista. Kylvin ranskalaisen salaattisekoituksen siemeniä juuri maahan. Ainakin osa siitä ehtii vielä täksi kesäksi satoa tuottamaan. Muutenkin tänä vuonna ei ole oikein ollut intoa kasvimaan tai yrttien laittoon. Tomaatin raakileita kasvihuoneessa on kyllä hyvin. Kesäkurpitsa taas vasta lykkää vartta eikä kukista ole vielä tietoakaan.
Siinäpä lyhyesti tuolta helteen puolelta terveiset. Nyt kai viileneekin sää vähän, ja tulee vettäkin, ettei tarvitse selkä vääränä sitä kasveille kantaa.
Meillä on jokaisesta punaherukan tertun päästä syöty muutama marja, räkätin ryökäleet =) Kesäkurpitsankin tilanteen päivitin ja huomasin, että kohta syödään kaksi omaa ja seuraavana viikonloppuna varmaan kolme seuraavaa... Ja raparperipiirakkaa on paistettu joka viikonloppu. Joka tapauksessa on mukavaa, kun omasta pihasta voi käydä keittiöön tuoretta raaka-ainetta, vaikka piha onkin vain vaivainen rivarin pätkä...
VastaaPoistaKiva, kun lisäsit kavereihin Ravelryssä, sillä sain susta ensimmäisen kaverin siellä :) Piti heti tulla katsomaan myös blogiasi ja täältähän löytyy vaikka mitä.. Pitää tulla paremmalla ajalla tutustumaan tarkemmin :)
VastaaPoista