Suolavaris vai Meriharakka?

Molempia käytetään "suomennettuna" nimenä Saltkråkaneille. Kuulemma ensimmäinen suomennos olisi tuo Meriharakka. No joka tapauksessa sellaiset puikoiltani putosivat juuri valmiina. Alunperin minun piti tehdä nämä itselleni, mutta pienet puikot ja tiukka käsiala tekivät niistä niin kapeat, että annoin ne suosiolla Pikkukässälle. Lyhennetyllä varrella nämä olisivat kyllä olleet varsin tyköistuvat minun jalkaani. Pitemmällä varrella olisi varsi jäänyt kurttuun. Aloitin ne nimittäin pitemmällä varrella, mutta matkan varrella alkoi langan riittävyys epäilyttämään ja lyhensin vartta. Mutta lupaukseni mukaan annoin ne Pikkukässälle.

Malli: Saltkråkan, Ullaneule

Lanka: Novita 7 Veljestä, kului 96 g

puikot: 3.5 mm sukkapuikot

Neulottu: 6.-30.8.2013

Ravelryssä

Tässä sukat Pikkukässän jalassa.

Ihan vertailun vuoksi täsmälleen samalla silmukka- ja mallikertamäärällä viime keväiseltä SNYltäni saamat Saltkråkanit, jotka ovat minulle sopivat paksuiksi villasukiksi. Laskin tosiaan, että sekä varressa että jalkaterässä on täsmälleen sama määrä mallikertoja ja minun sukissani kavennukset ovat alkaneet vasta mallineuleen loputtua toisin kuin saamissani sukissa. Käsiala ja käytetyt puikot vaikuttavat todella paljon.

Nyt olivat sukkapuikot tyhjinä odottamassa sunnuntaina alkavaa Sukkasatoa. Tosin muilla puikoilla on vielä neuleita, sillä yritän saada ufoutumisvaarassa olleen lohikäärme-villapaidan valmiiksi. Toki se on paljon pidemmällä kuin tuossa kuvassa. Takakappale ja toinen hiha ovat valmiina, etukappale kainalossa asti ja toinen hiha pyöriön alussa. Ei siis ihan hirveästi enää puuttuisi. Lohikäärmettä on kyllä vielä muutama kymmenen riviä tehtävänä.