Suolavaris vai Meriharakka?

Molempia käytetään "suomennettuna" nimenä Saltkråkaneille. Kuulemma ensimmäinen suomennos olisi tuo Meriharakka. No joka tapauksessa sellaiset puikoiltani putosivat juuri valmiina. Alunperin minun piti tehdä nämä itselleni, mutta pienet puikot ja tiukka käsiala tekivät niistä niin kapeat, että annoin ne suosiolla Pikkukässälle. Lyhennetyllä varrella nämä olisivat kyllä olleet varsin tyköistuvat minun jalkaani. Pitemmällä varrella olisi varsi jäänyt kurttuun. Aloitin ne nimittäin pitemmällä varrella, mutta matkan varrella alkoi langan riittävyys epäilyttämään ja lyhensin vartta. Mutta lupaukseni mukaan annoin ne Pikkukässälle.

Malli: Saltkråkan, Ullaneule

Lanka: Novita 7 Veljestä, kului 96 g

puikot: 3.5 mm sukkapuikot

Neulottu: 6.-30.8.2013

Ravelryssä

Tässä sukat Pikkukässän jalassa.

Ihan vertailun vuoksi täsmälleen samalla silmukka- ja mallikertamäärällä viime keväiseltä SNYltäni saamat Saltkråkanit, jotka ovat minulle sopivat paksuiksi villasukiksi. Laskin tosiaan, että sekä varressa että jalkaterässä on täsmälleen sama määrä mallikertoja ja minun sukissani kavennukset ovat alkaneet vasta mallineuleen loputtua toisin kuin saamissani sukissa. Käsiala ja käytetyt puikot vaikuttavat todella paljon.

Nyt olivat sukkapuikot tyhjinä odottamassa sunnuntaina alkavaa Sukkasatoa. Tosin muilla puikoilla on vielä neuleita, sillä yritän saada ufoutumisvaarassa olleen lohikäärme-villapaidan valmiiksi. Toki se on paljon pidemmällä kuin tuossa kuvassa. Takakappale ja toinen hiha ovat valmiina, etukappale kainalossa asti ja toinen hiha pyöriön alussa. Ei siis ihan hirveästi enää puuttuisi. Lohikäärmettä on kyllä vielä muutama kymmenen riviä tehtävänä.

SNYn yhteydenotto ja Sukkasatoilusuunnitelmia

Salainen NeuleYstäväni ei pelkästään laittanut minulle postikorttia ensikontaktiksi, vaan liitti mukaan myös neuleohjeen. Kuten kuvasta näkyy, on kortti kauniin värikäs pöllökortti ja ohje tietenkin Owlie-sukkien ohje.

Olenkohan minä jossain vaiheessa täällä blogissa tai Ravelryssä maininnut, että nuokin sukat olisivat pitkällä to-do -listalla. Sillä jota en ole enää viime aikoina uskaltanut kerätä, koska se olisi kilometrin mittainen ja alati kasvava.

Niin en viimeksi maininnut, että minut löytyy Sukkasadossa Hillokellarista, jossa viime vuonnakin olin. Ja niitä suunnitelmia sitten. Ensimmäiset puikoille pääsevät sukat ovat varmaankin kotitossut miehelle, sillä hän on sellaisia kaipaillut. Sitten kiinnostaisi tehdä Broken Seed Stitch neuleella sukat, varmaankin lasten kokoa. Poika tarvitsisi sukat, mutta tuosta Broken Seed Stitch:n ajateltu lanka ei kyllä hänen värimaailmaansa sovi. Ja tuo juuri saamani Owlie-ohjekin houkuttaisi kovasti. Kovasti olisi valinnanvaraa, mutta niin vähän aikaa.

Sukkasatoa myös blogistaniin

Ravelryssä ilmoittauduin jo aikaa sitten Sukkasatoon mukaan, mutta blogistanissa on ollut sillä puolella pitkään hiljaista. Muutama päivä sitten sinnekin löytyi emo ja minä jopa huomasin sen. Niinpä ilmoittauduin myös tällä puolella mukaan. Saa nähdä, paljonko sukkia tulee tehtyä, tarpeita lapsilla etenkin olisi jonkin verran ja olen hulluna mukana muutamassa tempauksessakin. Ravelryssä olisi tarjolla myös mysteerisukkaa, joka kiinnostaisi. Kunhan tässä nyt saa keskeneräiset pois puikoilta.

Tuli taas ilmoittauduttua

Pitkään harkitsin, lähtisinkö tämän syksyn SNY-kierrokselle mukaan. Syksyn teemat näyttivät sen verran kiinnostavilta, että ilmoittauduin mukaan.Toivottavasti ei muuten tule kiire syksy. Tai no kyllähän se voisi tulla, vaikka nyt taas on useampi rauta tulessa ja lisää pitäisi laittaa verkkoja vesille.

Aina ei mene putkeen. Edellisten raitapolvareiden jälkeen laitoin puikoille Ravelryn jonossa olevat Ullassa julkaistut Saltkråkanit. Ensinnäkin oma käsialani on sen verran tiukkaa, että 3.5 mm puikoilla ne ovat turhan tiukat minun "siroon" 38 jalkaani. Niinpä siirsin ne sitten suosiolla Pikkukässän huomattavasti sirompaan 36 jalkaan (huh mikä jalka tytöllä jo on). Otin langaksi vanhan 7 Veljeksen, jota oli reilu kerä varastoissani. Kun olin jo noin puolessa välin jalkaterää, ryhdyin ihmettelemään, kuinka hupaa tavaraa tuo lanka onkaan. Ja vasta silloin tajusin, että yhdessä kerässä onkin vain 100 g eikä 150 g. Koska näytti huolestuttavasti siltä, ettei toinen sukka tulisi ihan loppuun asti tuosta jäljellä olevasta langasta, purin ensimmäistä sukkaa lyhentäen vartta, joka olikin alunperin melkein polveen Pikkukässällä, noin nilkkapituiseksi.

Pitkäksi meni

Jaa että mikä meni pitkäksi. No, ensinnäkin kirjoitusten väli blogissani venähti puoleentoista kuukauteen. Toisekseen viime viikkoinen huvipuistopäivä venähti yli normityöpäivän eli noin 8.5 tuntiin, mistä taas seurasi se, etten sitten saanut enää ravelryn Kahelien KALlin sukkia valmiiksi heinäkuun puolella. Olo oli silloin keskiviikko-iltana hyvin ravistettu ja sekainen enkä jaksanut enää puolta vartta polvisukasta tikuttaa. Sen jälkeen on tapahtunut yhtä jos toista ei niin mukavaa, joten sukkien valmistuminen venyi edelleen. Eilen sain autossa istuessani neulottua sukan liki loppuun ja vain päättelyn jätin tekemättä. Tänään pujotin viimeisetkin langanpäät ja kuvasin sukat.

Malli: Raitapolvari, Ullaneule

Lanka: Novita TicoTico valkoinen ja punakirjava, kului 82 g

puikot: 2.5 mm neliskanttiset sukkapuikot

Neulottu: 2.6.-6.8.2013

Ravelryssä

TicoTico on minun ehtymättömästä lankavarastostani. Tai ainakin siltä se tuntuu tällä töiden valmistumisnopeudella. Ensi viikolla lapset palaavat kouluun, minun onnekseni ja heidän harmikseen, joten elämä palautuu hieman normaalimmaksi sen osalta. Muuten ei kyllä vieläkään. Tämä kevät ja kesä ovat olleet varsinaista vuoristorataa taas meillä. Tai no on tuo alkanut jo hiukan aiemmin. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita, että hautajaisia on riittänyt viimeisen reilun vuoden aikana neljät, joista suuresta osasta on kyllä "laistettu" laittamalla vain adressi. Jotenkin vain tuntuu hurjalta, että alle viisikymppisillä näitä hautajaiskutsuja riittää liki jatkuvalla syötöllä.

Seuraavaksi pitäisi saada puikoille sitten Kahelien KALlien elokuun aihe eli palmikot. Valitsin jo aamusta Ullaneuleen Saltkråkaneihin sopivan langan sieltä varastostani. Ravelryssä ainakin on Sukkasatokin, joten kai siihen tulee itsensä tyrkättyä, vaikkei noita sukkia ehkä niin paljon tulekaan valmiiksi. Tarjolla olisi myös SNYn eli Salaisen NeuleYstävän uusi kierros, johon voisi osallistua. Nyt vain on mietinnässä, mihin kaikkeen tässä paukkuja riittää.