Viimeinen paketti

Eilen suunnittelin jo kirjoittavani niin blogiin kuin emollekin, että ilmoittelen vasta torstaina paketista, sillä olen poissa kotoa alkuviikon. Kuinka ollakaan sitten illasta tupsahti emolta tieto, että paketti olisi noudettavissa. Ehdin juuri ennen sulkemisaikaa postiin pakettiani hakemaan, vaikka olisihan posti ollut tänäänkin auki. Tässäpä kuvaa paketista.

Kovasti oli kaikenlaista taas pakettiin laitettu. Pakettia avatessa ensimmäisenä silmiini osuivat Fabelit. Juuri tuosta väristähän meillä on sukkia jo parikin paria. Kortista sitten selvisi, että ne ovat Pikkukässälle tarkoitettuja. Hänen kommenttinsa oli: "hui, kuinka ohutta!". Hän on näet neulonut lähinnä 7 Veljeksen paksuisesta. No keväällä on koulussa luvassa teknistä työtä, joten kotona voi tikuttelu maistuakin vaihteluna. Sitten paketista löytyi Pirtin kehräämön vihreää lankaa. En olekaan Pirtin kehräämön lankoja ennen omistanut. Olihan siellä vielä tonttu, tuo harmaa hattuinen, vähän nameja ja sitten koiran köysi. Erehdyin antamaan sen pennulle, Pavelle, ennen kuvausta ja oli työ ja tuska saada se vielä ehjänä kuviin mukaan. Nyt se on jo laitettu 3 palaseen, joten mieluinen oli. Pari bugiakin paketissa oli, siis geokätköilyyn kiertolaiseen liitettäviä metallilaattoja: varsinainen ja varakappale.

Ystäväkseni paljastui Tuija lankahulluus-blogista. Hän oli todella mukava ja monipuolinen ystävä, vaikka epäilikin itseään ensikertalaisena.

Wavy bactus

Tämä valmistui jo muutama päivä sitten, mutta en ole ollut kotona aurinkoiseen aikaan, joten kuvaaminen on jäänyt. Yritin saada tämän valmiiksi vielä tämän SNY-kierroksen aikana, koska sain langan tämän kierroksen ystävältäni. Jo aiemmin hehkutin, kuinka pidän langasta ja upeammaksi se vain tuli, kun sain toisen keränkin neulottua.

Malli: Wavy bactus

Lanka:Garnstudio Drops Deleight, kului 90 g

Puikot: 3 mm

Neulottu: ?.10.-2.12.2013

Ravelryssä

En saanut ihan värien hehkua tähän kuvaan, vaikka vähän sitä muokkasinkin. Tänään oli sen verran pilvinen päivä. 

Tänään laitoin viimeisen paketin matkaan ja paljastinkin itseni, mutten sitä vielä tähän kerron, vaan vasta paketin saavuttua perille.

Näin joulun alla on kiireistä. Ensi lauantaina olisi vuoden viimeinen Neuletapaaminen Lankamaailmassa. Parit lapasetkin olisi saatava valmiiksi mahdollisimman pian. Niissä on vain hiukan miettimista, koska ne eivät ole malliltaan peruslapasia. Niin ja lauantaiksi pitäisi saada melkein ikuisuusprojektiksi muodostunut lohikäärmepaita vähintäänkin kaulusresori-asteelle eli muutamia silmukoita olisi jäljennettävä ja sitten olat ommeltava yhteen.

Marraskuun paketti tuli

Onneksi posti oli eilen ylityökiellosta huolimatta ajoissa ja pakettikortti ehti tulla ennen kuin lähdimme kauppaan. Postissa minulle ojennettiinkin painava paketti, joka sisälsi kaikenlaista mukavaa. Olipa SNY muistanut myös uutta karvaista otustamme ja tietysti vanhempaakin. Täytyy vaikka jouluksi yrittää leipoa niille jotain saamillani ohjeilla. Olihan paketissa myös kaunis kortti, sukkaohje, käsirasvaa, Let's Knit -lankaa, kynttilälyhty ja korttiaskartelupaketti. Niin ja suklaata, mutta kuten vähemmänkin tarkkasilmäinen huomaa, niin siitä on vain paperi jäljellä kuvaushetkellä.
Luulenpa, että lapset omivat askartelupaketin, minkä saavat kyllä tehdäkin, sillä niin paljon meillä synttärikortteja väännetään kavereille. Jos minä saan sitten pitää käsirasvan, josta muuten on aina pula, langan ja sukkaohjeen. Tuohon ohjeeseen täytyy tutustua vielä tarkemmin, kun joutaa.

Lähi päivinä kiirettä riittää. Pitäisi muutama tentti tehdä, toinen ennen maanantaita ja isompi sitten maanantaina. Jotta asiat sujuisivat oikein mallikkaasti, niin näyttää siltä, että näillä main riehuu joku inha tauti. Aikuiset selviävät siitä päänsäryllä ja huonolla ololla, mutta ainakin osalla lapsista se aiheuttaa liki 40 asteen kuumeen. Tuli sitten tänään istuttua pitkästä aikaa päivystyksessä jonottamassa sellaiset 2 tuntia, jotta sain Pronaxenia. Panadolin jälkeen oli Skiditanssijalla edelleen 39.5 kuumetta.

Vielä yksi pari sukkasatoon Halloweenina

Sain tämänkin sukkaparin ihan ajoissa valmiiksi, mutta uutta en aloittanut, vaan tein keskeneräisiä töitä näiden jälkeen. Malli on ihan perussukka joustinneuleella jalan päällä. Nallen uusi monivärinen Taika näytti minusta kaipaavan jotain rauhottavaa, joten neuloin sen valkoisen kera. Lankaa jäi riittävästi vielä toisiin sukkiin, joihin voisi käyttää mustaa lankaa samanlaisina raitoina. Mutta ihan heti eivät ne pääse puikoille.

Malli: Perussukka, koko n. 32

Lanka: Novita Nalle yksivärinen ja Taika, kului 64 g

Sukkapuikot: 3 mm

Neulottu: 12.-27.10.2013

Ravelryssä

Pikkukässä oli innokas leipomaan jotain hyvään Halloweeniksi ja niinpä meillä onkin nyt hämähäkki- ja kummitusmuffinsseja. Muulta perheeltä tuli kommenttia, ettei mitään hautausmaan erikoinen tms kummaa ruokaa tarvita, mutta leivonnaiset kelpaavat kyllä.

Sain tämä vuoden SNYltäni aivan ihanaa lankaa ja siihen todella hyvin sopivan ohjeen, tai en tiedä kumpi oli ensin, mutta tästä kyllä tykkään, vaikka onkin kovasti vielä kesken. Katsokaa vaikka näitä värejä ja kuinka upeasti ne tulevat esiin jo tässä vaiheessa.

Ensi viikon lopussa menenkin Skiditanssijan kanssa kangasta painamaan paikalliselle opistolle. Kävin aikanaan Pikkukässän kanssa myöskin siellä ja sen jälkeen painoimme muutaman paidan kotona. Mutta kotona ei ole kaikkia välineitä, joita opistolla on tarjolla, joten tuonne on kiva mennä.

Lokakuinen pallo

Sain eilen emolta seurantanumeron pakettiini. Odottelin vähän postin mukana pakettikorttia, mutta sitä ei sitten tullut. Ihan vain varmuuden vuoksi katsoin postin sivuilta, olisiko paketti kuitenkin saapunut jo omaan postiini. Siellä se nökötti, joten kiireesti matkaan. Vasta postissa huomasin, että olin jättänyt rahapussin ja siten myös ajokortin kotiin, sen sijaan paketin koodi oli kyllä mukana tulostettuna. No eiväthän he sitä ilman henkilöpapereita anna. Oli jo tulla matka takaisin kotiin tyhjin käsin, kunnes muistin, että minullahan saattaa olla Pikkukässän passi yhä repussa. Sieltä se löytyi, joten pakettikoodi ja passi Pikkukässälle ja hän sai paketin tiskiltä.

Kotona aloitin kiireellisempien töiden jälkeen paketin purkamisen. Kiireellisempiä oli esimerkiksi auttaa Pikkukässää saamaan mutakakku aluilleen. Ohessa kuvakollaasia Magic Ballin aukikerimisestä. Skiditanssija, kuopus, oli apuna kerään pitämässä ja pyörittelemässä, kun minä kerin lankaa toiselle kerälle. SNYni varoitteli kortissa, että kerimistä voi olla paljonkin.

Sain siis ruskean liki kuution mallisen paketin. Paketti oli täynnä ohuehkosta langasta kerittyä kummallisen mallista kerää. Kerän alta paljastui kukkakortti ja kerästä pilkisteli vähän jotain viitteitä sisällöstä. Alussa sai keriä hyvän matkaa, eikä mitään irronnut, kuten ylärivin oikean puoleisesta kuvasta näkyy. Ensimmäisenä kerästä irtosi strösselivalikoima-purkki. Jälleen sai keriä pitkään. Alun violetti värimaailma muuttui ruskeaksi, toinen kuva vasemmalta keskirivi. Lisää leivontatarvikkeita tulla tupsahti kerästä: vaaleanpunaista sokerikuorrutetta. Päästiin arviolta kerän puoleen väliin, jolloin kerästä irtosi Rooibos-teetä, Aavikkokermaa. joka onkin hyvä maku (alarivi, 1. vasemmalta). Kerä alkoi muuttua laatikon kalliseksi ja siitä irtosi paketti muffinssivuokia. Vielä oli kerittävää ja nyt irtosikin huiviohje. Ja lankaa riitti yhä. Lopulta lanka loppui ja viimeiseksi paljastui leivontatarvikkeita lisää: 2xsilikoni tylla-sarja ja muffinipora.

Tässä vielä koko kerä ja mitä sieltä paljastui. Niin langaksi paljastui siis Vironvilla, joka sopii tuohon huiviohjeeseen. Lankaa oli kaikkiaan liki 300 g.

Kiitoksia oikein paljon SNYni. Katselin tuota, tai samankaltaista, leivontapakettia Lidlissä, mutta se ei silloin onneksi mukaani tarttunut. Ja minun entinen Aavikkokerma vetelikin viimeisiään. Illalla söimmekin mutakakkua ja joimme teetä. Pikkukässä on varsin ansioituneesti leivoskellut nyt syksyn aikana etenkin omenapiirakoita.

Kuten jo kollaasista huomasitten, ryhtyi kamera vähän temppuilemaan puolessa välin sessiota, ja lopetti salaman käytön. Niinpä yritin pelastaa, mitä pelastettavissa on ja editoin nämä kuvat suunnilleen oikean värisiksi. Tulipa opeteltua samalla Picasaa monipuolisesti, ennen olen käyttänyt GIMPiä, joka on kyllä monipuolisempi, mutta ei sovellu kaikkeen Picasan tavoin (kollaasien teko).

Tänään sainkin neuletapaamisessa Tampereen Lankamaailmassa Skiditanssijan sukat valmiiksi ja puikoille pääsi mukaan ottamani Wavy Bactus Dropsin Deligh -langasta. Sekä ohjeen että langan sain SNYltäni syyskuun paketissa. Päättelyä ja kuvausta ovat nyt siis odottamassa sekä mysteerisukat että broken stitch-sukat.

Minulle on viime aikoina tullut muutama lukijakin lisää. Tervetuloa vain tähän harvakseltaan päivittyvään blogiin lukemaan.

Syyskuun paketti

Keskiviikkona jo tuli pakettikortti, mutta vasta eilen pääsin paneutumaan pakettiin. Kuvankin sain otettua, mutta ilta sitten hurahtikin jossain kummassa.

Kuten kuvasta näkyy, kovasti oli kaikenlaista paketissa. Nuo tulppaanin sipulit pääsevät varmaankin tulppaanipenkkiini. sillä kuunliljojen alla on toivottavasti vielä ensi keväänäkin muita sipulikukkia. Mutta minulla on myös oma tulppaanipenkki, joka on omena- ja kirsikkapuiden alla. Tosin ruoho yrittää vallata sen kesäisin.
Helmet ja tuo Austermann Step saattavat päätyä SNYltä jo aiemmin saatuun Owlie-sukkaohjeeseen. Tällä hetkellä puikoilla on jo parit sukat, joista lisää seuraavassa postauksessa, joten owliet saavat odottaa hetken. Mutta SNYni on varsinainen ajatusten lukija, sillä juurikin tuumin, että pitäisi hankkia tuota Stepiä lisää, koska se on niin ihanan tuntuista kutoa.
Tässäkin paketissa oli mukana ohje, nimittäin wavy bactus ja siihen Dropsin Delight -lankaa kaksi kerää. Kovasti houkuttaisi sekä malli, että nuo ihanat langat. Ja malli olisi sopiva aivoton neule tehtäväksi ihan missä tahansa.
Olihan paketissa toki vähän namiakin, Nestlen Suklis Mintiä. Minua onkin sitten paketin avaamisen jälkeen vahdittu silmä kovana, etten vain söisi niitä yksin. Tuo meidän vahtikolmikko on aina kiinnostunut näistä paketeista ja siitä, mitä niistä paljastuu. Pikkukässä on kiinnostunut kaikesta sisällöstä ja muut etenkin makeasta puolesta, sillä yleensä heille siitä osan annan.

Pikkukässä ei ole viime aikoina töitään täällä esitellyt. Jonkin verran johtunee minustakin. No keväällä hänellä oli tekstiilityötä koulussa ja niinpä käsityönumero olikin täysi 10. Tänä syksynä jatketaan tekstiilityöllä ja hän on tarpeen vaatiessa apuopettajana. Viimeisellä käsityötunnilla heillä oli sijainen ja varsinainen opettaja olikin sijaistaan, joka ei ollut kovin taitava neuloja, ohjeistanut, että käyttää sitä yhtä hyvää neulojaa apuna. Pikkukässä oli melkein koko tunnin kiertänyt muita neuvomassa.

SNYn yhteydenotto ja Sukkasatoilusuunnitelmia

Salainen NeuleYstäväni ei pelkästään laittanut minulle postikorttia ensikontaktiksi, vaan liitti mukaan myös neuleohjeen. Kuten kuvasta näkyy, on kortti kauniin värikäs pöllökortti ja ohje tietenkin Owlie-sukkien ohje.

Olenkohan minä jossain vaiheessa täällä blogissa tai Ravelryssä maininnut, että nuokin sukat olisivat pitkällä to-do -listalla. Sillä jota en ole enää viime aikoina uskaltanut kerätä, koska se olisi kilometrin mittainen ja alati kasvava.

Niin en viimeksi maininnut, että minut löytyy Sukkasadossa Hillokellarista, jossa viime vuonnakin olin. Ja niitä suunnitelmia sitten. Ensimmäiset puikoille pääsevät sukat ovat varmaankin kotitossut miehelle, sillä hän on sellaisia kaipaillut. Sitten kiinnostaisi tehdä Broken Seed Stitch neuleella sukat, varmaankin lasten kokoa. Poika tarvitsisi sukat, mutta tuosta Broken Seed Stitch:n ajateltu lanka ei kyllä hänen värimaailmaansa sovi. Ja tuo juuri saamani Owlie-ohjekin houkuttaisi kovasti. Kovasti olisi valinnanvaraa, mutta niin vähän aikaa.

Tuli taas ilmoittauduttua

Pitkään harkitsin, lähtisinkö tämän syksyn SNY-kierrokselle mukaan. Syksyn teemat näyttivät sen verran kiinnostavilta, että ilmoittauduin mukaan.Toivottavasti ei muuten tule kiire syksy. Tai no kyllähän se voisi tulla, vaikka nyt taas on useampi rauta tulessa ja lisää pitäisi laittaa verkkoja vesille.

Aina ei mene putkeen. Edellisten raitapolvareiden jälkeen laitoin puikoille Ravelryn jonossa olevat Ullassa julkaistut Saltkråkanit. Ensinnäkin oma käsialani on sen verran tiukkaa, että 3.5 mm puikoilla ne ovat turhan tiukat minun "siroon" 38 jalkaani. Niinpä siirsin ne sitten suosiolla Pikkukässän huomattavasti sirompaan 36 jalkaan (huh mikä jalka tytöllä jo on). Otin langaksi vanhan 7 Veljeksen, jota oli reilu kerä varastoissani. Kun olin jo noin puolessa välin jalkaterää, ryhdyin ihmettelemään, kuinka hupaa tavaraa tuo lanka onkaan. Ja vasta silloin tajusin, että yhdessä kerässä onkin vain 100 g eikä 150 g. Koska näytti huolestuttavasti siltä, ettei toinen sukka tulisi ihan loppuun asti tuosta jäljellä olevasta langasta, purin ensimmäistä sukkaa lyhentäen vartta, joka olikin alunperin melkein polveen Pikkukässällä, noin nilkkapituiseksi.