Joulun lopetus

Suomessahan entisaikaan joulu loppui Nuutin päivänä, joten ajastan tämän joulunpäätös kuvan sille päivälle. Me tosin purimme joulun jo loppiaisena riisumalla kuusen ja kantamalla sen ulos sekä syömällä piparkakkumaiseman. Pikkukässän talohan syötiin jo joulunpyhinä. Loppiaisena sitten sain kuvattua tämän maiseman, kun suojana ollut sellofaani poistettiin.

Tämän koristelu on Skiditanssijan käsialaa, minä olen vain rakentanut talon ja liimannut autot ja kuuset paikalleen. Toinen kuusista kaatui kohta rakentamisen jälkeen, kun sellofaani oli jo paikallaan.

Piparkakkutaloja ja kuvia talvesta

Tänä vuonna meillä olikin kaksi piparkakkutaloa. Pikkukässä halusi tehdä oman ja varsin onnistuneelta tämä näyttää.

Tämä talo on jo päässyt parempiin suihin. Toinen odottaa loppiaista ja kuvausta silloin.

Taas on aika julkistaa uusi kuva vuoden etenemisestä. Valitettavasti kamera oli jäänyt eilen päälle kuvan ottamisen jälkeen ja nyt se kaipasi laturia ennen kuin sieltä saa mitään pihalle. Siirsin siis taas kuvan ottoa yhdellä päivällä siitä kuun 2. päivästä, koska tänään olin kotona vasta pimeyden tultua ja aamulla tuli lähdettyä ennen valostumista. Katsoin, että parina seuraavanakin kuukautena on tehtävä samoin. Huhtikuussa voisi olla jo toivoa saada kuva iltapäivällä 5 jälkeen.

Yritän saada valmiiksi tämän vuoden joulukalenterisukat, mutta vielä puuttuu puolitoista raitaa ja resorit. Kantapäät tein matkan varrella annetulla tekniikalla, koska haluan kokeilla aina välillä tarvitaanko levennyksiä pohkeita varten.. Eikä langanpäitäkään ole montaa pääteltävä, sillä päättelen ne neuloessa.

Leipomuksia

Meillä viettiin tällä viikolla synttäreitä. Itse h-hetki oli kyllä jo joulukuussa, mutta silloin ei kavereita olisi juhliin saanut. Niinpä piti odottaa kevätlukukauden alkua kutsujen jakoon ja juhlien pitoon. Minulta ei tilattu mitään erityistä kakkua, joten päätin itse millaisen teen. Ajatuksissa oli hieman prinsessakakun mallinen puolipallo. Niinpä tein kääretorttupohjan, josta sitten leikkelin pohjapalat. Kokosin kakun uunivuokaan, joka oli vuorattu elmukelmulla. Täytteeksi laitoin mansikkahilloa ja vaniljakreemiä ja sokerimassan alle kerroksen voisokerikreemiä. Lopun voisokerikreemin värjäsin vaalean punaiseksi ja laitoin ruusukkeet sivuille ja sokerimassan lopusta muotoilin ruusuja. Tähden tein ihan vapaalla kädellä sokerikuorrutteella piirtäen ja siltä se kyllä näyttääkin. Kaikesta huolimatta kakku onnistui hyvin ja maistui niin vieraille kuin omallekin väelle.

Pakastimesta löytyi kauramurotaikinaa, josta pikaisesti pyöräytin muutaman keksin. Pyöreät on vain pyöritelty palloiksi ja painettu pellillä vähän litteämmiksi. Tangon mallisissa leikkasin levyn pitkittäin, ja molemmat puolikkaat 10 osaan. Sitten kostutin tankojen pinnan ja pyöritin raesokerissa. Tuli mielestäni pienellä vaivalla ihan kivoja ja kauramurotaikina oli mielestäni hyvänmakuista. Lapset tietty pitivät enemmän noista sokerisemmista.

Piparkakkutalo

Kyllä meillä tänä vuonnakin piparkakkutalo tehtiin ja ihan normaaliin aikaan itsenäisyyspäivän jälkeen. Mutta ensin en meinannut saada sitä millään kuvatuksi ja sitten olikin niin paljon kiireitä, että kuvan saaminen tänne on viivästynyt. Lapset ovat hoitaneet koristelun ja minä kokosin sen kasaan. Tämän vuoden saldo oli pari palorakkoa kuumasta sokerista.

Teimme tuossa viime viikolla ja puolitoista vuotta odottaneen risteilyn. Odottaneen siksi, että olemme luvanneet kaikille lapsille oman, mutta tämä viimoinen jäi roikkumaan erinäisistä syistä. Kaikkea olemmekin reissuilla kokeneet, mutta vatsasairas lapsi oli uutta. Onneksi, tai oliko se sitten onneksi, se ei ollut ilmeisesti vatsatautia vaan lievä ruokamyrkytys, sillä ylensyönti ei kuumetta nosta. Loppuviikon elimme jännityksessä, tuleeko kukaan muu sairaaksi, mikäli olisi vatsatautia ollut.

Nyt alkaa talo olla jouluvalmiina ja leivonnaisetkin tehtynä. Eilinen päivä meni karkkien teossa ja tänään on leivoskeltu pullapohjaisia tuotteita. Suurin syy noiden tekemiseen kyllä oli se, että sattui olemaan jo vähän ylipäiväisiä tavaroita jääkaapissa, joita ei sinällään uskalla käyttää. Niinpä meillä on rahkapullia ja sitruunapitkoa tänä jouluna sekä rahkapiirakka, kakkutaikinapohjainen. Rahkapullat jo hyviksi maistettiinkin.

Vielä yksi pari sukkasatoon Halloweenina

Sain tämänkin sukkaparin ihan ajoissa valmiiksi, mutta uutta en aloittanut, vaan tein keskeneräisiä töitä näiden jälkeen. Malli on ihan perussukka joustinneuleella jalan päällä. Nallen uusi monivärinen Taika näytti minusta kaipaavan jotain rauhottavaa, joten neuloin sen valkoisen kera. Lankaa jäi riittävästi vielä toisiin sukkiin, joihin voisi käyttää mustaa lankaa samanlaisina raitoina. Mutta ihan heti eivät ne pääse puikoille.

Malli: Perussukka, koko n. 32

Lanka: Novita Nalle yksivärinen ja Taika, kului 64 g

Sukkapuikot: 3 mm

Neulottu: 12.-27.10.2013

Ravelryssä

Pikkukässä oli innokas leipomaan jotain hyvään Halloweeniksi ja niinpä meillä onkin nyt hämähäkki- ja kummitusmuffinsseja. Muulta perheeltä tuli kommenttia, ettei mitään hautausmaan erikoinen tms kummaa ruokaa tarvita, mutta leivonnaiset kelpaavat kyllä.

Sain tämä vuoden SNYltäni aivan ihanaa lankaa ja siihen todella hyvin sopivan ohjeen, tai en tiedä kumpi oli ensin, mutta tästä kyllä tykkään, vaikka onkin kovasti vielä kesken. Katsokaa vaikka näitä värejä ja kuinka upeasti ne tulevat esiin jo tässä vaiheessa.

Ensi viikon lopussa menenkin Skiditanssijan kanssa kangasta painamaan paikalliselle opistolle. Kävin aikanaan Pikkukässän kanssa myöskin siellä ja sen jälkeen painoimme muutaman paidan kotona. Mutta kotona ei ole kaikkia välineitä, joita opistolla on tarjolla, joten tuonne on kiva mennä.

Sinistä

Maanantaina meillä oli taas yhdet synttärit. Koska sankari ja vieraat olivat poikia ja olen huomannut, ettei kakku oikein maistu, niin pääosassa oli jäätelö. Kun poika viikonloppuna tajusi, ettei kakkua ole tosiaankaan tulossa, niin hän pyysi, että ainakin muffinsseja pitäisi olla tarjolla. Niinpä maanantaina pyöräytin pikapika muutaman muffinssin ja tein niistä sitten vähän erilaisia. Hyvin nämä hieman eriväriset muffinsit kelpasivat pojille. Kuorrutuksen väri kertoi samalla, mitä sisältä löytyy: mustikoita. Mustikat eivät meillä oikein muuten kelpaa, mutta muffinsseissa kelpaa liki kaikki.

Minäkin siirryin lukemaan muiden blogeja Bloglovinin kautta, koska tuo GoogleReader ajetaan alas. Harmi, sillä se on ollut hyvä kännykkälukemisessa. Bloglovinilta en ole ainakaan vielä löytänyt vastaavaa.

Synttärileipomuksia

Joulun valmistelut alkavat meillä vasta synttäritarjoilujen jälkeen. Tänä vuonna, kuten viimekin vuonna, meillä oli jopa kaksien juhlien järjestäminen joulukuulla. Pikkukässän juhlat ovat jo pienimuotoiset ja ne jouduttiin siirtämään joulukuulle aiemman syksyn sijaan. Ja kuopuksen juhlat taas yritetään pitää edes oikeana vuonna.

Pikkukässän juhliin ei haluttu kakkua lainkaan vaan muffinsseja. Niitä tulikin sitten tehtyä paria eri laatua. Pikkukässä leipoi nuo muffinssit, mutta koristelu on enimmäkseen minun käsialaani.

Kuopuksen oli tyytyminen Hello Kittyn kuvaan, sillä minun taiteelliset taitoni eivät kyllä taivu maalaamaan mitään Disneyn prinsessaa. Näppärimmät voivat laskea kuvasta kynttilöiden määrän. Muuten en kyllä ole kakkuun täysin tyytyväinen, sillä tuo reunusvaahto ei ole kovinkaan kaunis. Valitettavasti vain ainoa kutsujen allerginen osallistuja ilmoitti vasta edellisenä iltana rajoitteensa. Kutsut oli kyllä lähetetty jo viikkoa ennen tapahtumaa. Jos olisin tiennyt rajoitteen edes kaksi päivää ennen juhlia, niin olisin päällystänyt kakun toisin. Mutta sitten mentiin valmiin kuvan rajoitteilla. Kuvassa rajat on tehty tummalla suklaalla ja muutoin maalattu elintarvikeväreillä.

Leipomuksia

Kyllä viime viikolla tuli itsenäisyyspäivänä perinteen mukaisesti leivottua piparkakkuja ja vähän torttujakin, mutten saanut blogatuksi niitä heti. Tosin oli siihen kyllä syynä sekin, että piparkakkutalo tuli kasattua vasta viikonloppuna. Piparisatoa on tässä:

Ja talo valmiina:

Isänpäiväkakku

Ei tullut tänä vuonna tehtyä mitään hirmustuksia Halloweeniksi, joten käytin sitten nämä pastillit tilattuun oikein suklaiseen kakkuun.

Muuten tämä onkin sitten tehty mokkapalojen ohjeella. Tosin se pohja on leikattu puoliksi ja väliin on laitettu suklaavaahtoa. Seuraavalla kerralla voisi tehdä suklaakääretorttupohjan ja käyttää siihen sitten mokkapalojen päällystä. Nyt on aika raskas syötävä. Leipurina oli lähinnä Pikkukässä, minä ideoin ja koristelin. Hän rakastaa leipomista.

Syksyistä satoilua

Innostuin liittymään myös Ravelryssä Sukkasato -ryhmään. Siellä julkaistiin eilen perjantaina ensimmäinen vinkki mysteerisukkaan. Tietenkään varastoistani ei löytynyt sopivaa lankaa tähänkään tarpeeseen. Vinkkinä oli, että sukassa on palmikkoa ja jotain muutakin yllättävää ja Vuorelman Veto on mallikappaleissa käytetty lanka. Ohjeessa sukka on tehty 60 silmukalla ja nuo palmikot vähän kutistavat leveyttä. Niinpä totesin, että 3 mm puikoilla tehty Nalle voisi olla suunnilleen sopivaa lankaa tuohon. Mallissa 37 jalkaan oli mennyt 90 g lankaa 2 mm puikoilla löysästi neuloen. Itse teen juuri Bones-sukkia ja näyttää siltä, ettei yksi kerä 60 s Nalle-lanka 3 mm puikoilla riitä, vaan mennään toiselle kerälle. Eikä minulla ollut mysteerisukkiin kuin mustaa Nalle, jossa eivät palmikot näkyisi. Tänään siis ruokaostosten ohessa oli kaupasta otettava myös lankaa. Ihan pakko siis ostaa. Nyt on mysteerisukat alullaan. Teen molemmat sukat yhtä aikaa magic-loopilla, koska minulla ei ole vapaana 2 settiä 3 mm sukkapuikkoja. Yhden setin hämmästyksekseni löysin pyöröpuikkoa etsiessäni, toinen on Bones-sukissa kiinni.

Pikkukässä ryhtyi tänään tuhoamaan omenoita, joita riittää. Kokeilimme vihdoinkin tällä viikolla saamani piirakkaohjeen. Maistuva piirakka ohjeella tuli. Osan laitoin heti pakkaseen, mutta valtaosa kyllä menee suoraan vatsoihin.

Sain syyskuun paketissa SMYltäni Itämaisen suppiskeiton ohjeet ja aineet ja tänään oli aika kokeilla myös sitä. Oikein maukas keitto siitä tulikin, ehkä kuitenkin enemmän aikuiseen makuun, sillä ikä kertoi lasten osalta pitämisasteen. Pikkukässä totesi voivansa syödä sitä, mutta kuopus ei edes kunnolla maistanut. Meillä käytetään hävettävän vähän luonnonsieniä, herkkusieniä jonkin verran kuitenkin. Vähän jännäsin keiton osalta, miten se minun makuuni menee, sillä en keitoissa yleensä pidä tomaattipohjasta ja kookosmaidon makuunkaan en ole aina ihastunut. Mutta tässä keitossa tomaatti ja kookosmaito ihanasti täydensivät toistensa makua. Kauniin oranssia keittoa, eikö vain?

Tänään kyllä koiran kanssa kävin metsässä vähän vilkuilemassa sienienkin perään, lähinnä tattien, mutta heikolla menestyksellä. Pitäisi lähteä vähän kauemmas etsimään.

Ohje SMYltäni

Nyt illalla koneella vielä käydessäni löysin s-postistani minulle tulleen e-kortin. Siinä SMYni oli laittanut minulle omenapiiran ohjeen, jonka siirrän tänne talteen. Valitettavasti en pysty säilömään kortissa ollutta kaunista omenakuvaa.

Omenapiirakka

Tarvitset:
4 kananmunaa
3 dl sokeria
1,5 dl voita
7 dl jauhoja
3 tl leivinjauhetta
3 tl vanilliinisokeria
2 dl maitoa
(kanelia)
kotimaisia omenoita

Ohjeet:
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää sekaan sulatettu voi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisäile vähitellen taikinaan. Lisää lopuksi maito ja sekoita tasaiseksi. Pilko omenat siivuiksi.

Kaada seos leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja ripottele/asettele päälle omenasiivut ja halutessasi hieman sokeria. Paista 200 asteessa n.30 min.

Ohje muistuttaa todella paljon meidän luotto-omenapiirakan ohjetta. Pitääkin huomenna käydä poimimassa omenoita ja kokeilla tätäkin ohjetta. Tässä ei tarvitsisi kuumentaa nestettä, kuten siinä toisessa. Tämä olisi siis helpompi meidän leipurinkin, Pikkukässän, tehdä, vaikka hän on kyllä jo varsin taitava leipuri.

Pääkalloja, pääkalloja

Viikonloppuna meillä vietettiin syntymäpäiviä. Aiheeksi valitsimme merirosvot, koska sitä rekvisiittaa meille oli kertynyt yllin kyllin eikä pojallakaan mitään sitä vastaan ollut. Kakun suunnittelu on minun käsialaa, mutta mallikuvan teki Pikkukässä. Minä vain leikkasin kaavan avulla sokerikuorrutuksesta pääkallon ja sääriluut. Kaupasta löysin hämmästyksekseni valmista mustaa marsipaania. Olin jo miettinyt mustan osuuden tekemistä Käck- tai hopeatoffee-karkeista. Reunat ovat ihan tavallista vaahdotettua vaniljakastiketta ja kakkupohja kaakaokääretorttu, täytteenä vaniljakreemiä ja mansikoita. Hämmästyttävän hyvin tuollainen kakku kelpasi. Suurinta huvia poikien keskuudessa oli mustaksi värjäytyneet kielet.

Koko pöytä katettiin synkkään tunnelmaan merirosvoteemalla. Kullakin oli lautasella verinen kangasm, jolla oli Kalman koura. Pöydälle oli ripoteltu pääkalloja (karkkeja) ja löytyy sieltä sokerikuorrutuksen ja marsipaanin lopuista tehtyjä hämähäkkejä ja pääkallojakin. Muffinsit olivat vähän kokeilu, siis lisäsimme TuttiFrutti-rouhetta niihin tuplamäärän omaan ohjeeseemme nähden. No ei tehdä toiste, sillä se rouhe laski pohjalle, joten muffinssit olivat onttoja alta.

Käsityöt ovat edistyneet H I T A A S T I. En ole ihan päässyt vieläkään eroon siitä flunssasta, vaan iltaisin väsyttää armottomasti. Ja vielä joku vei viikonloppuna yhden nukkumistunnin.

Joulukuu on syntymäpäivien aikaa

Tällä en suinkaan tarkoita sitä suomalaisen kansanperinteenseen kuuluvan talven juhlan päälle ympätyn etelämaalaisen palvotun ukkelin syntymäpäivää, joka ei edes ollut tähän vuoden aikaan syntynyt, jos joitakin lähteitä uskoo.

Vaan meillä joulukuu on kuopuksen syntymäpäivien juhlakuukausi. Tänä vuonna vietimme myös Pikkukässä syntymäpäiviä samalla, joten meillä oli oikein tyttöjen juhlat. Muuta en itse juurikaan syntymäpäiville itse tehnyt, mutta täytekakun leivoin. Ensimmäistä kertaa käytin marsipaania, sillä tähän asti se on herättänyt varsin suurta vastustusta. Niinpä olinkin hieman epävarma muovailun onnistumisesta. Tilauksessa oli jotain prinsessakakun tyyppistä ja kai tätä kaupallisten versioiden kalpeaksi kopioksi voi sanoa.

Kakun päältä ilmeneekin, mitä vuosia meillä juhlittiin. Emme sentään järjestäneet suuria 16-vuotisjuhlia. Olisi voinut mennä vierailta hieman pasmat sekaisin, jos sellaisia olisi mainostanut.

Piparkakkutalo valmiina

Tänä vuonna meillä ei olekaan edellisvuosista poiketen Muumitaloa vaan ihan tavallinen piparkakkutalo. Eikä aloite tähän lähtenyt hämmästyttävää kyllä minulta, vaan lapsilta. Helpompihan tällainen tavallinen talo on pystyttää ja kyllä tässäkin loppiaisena riittää syötävää. Koristelussa on nähtävissä sekä aikuismaista että lasten omaa tyylisuuntaan. Pikkukässä koristeli katot minun ehdotukseni mukaan, mutta muualla on sitten täysin lasten oman taiteellisen käsityksen mukaista koristelua.

SNYltäkin tuli välimuistaminen ennen joulukuun pakettia. En vain saanut aikaiseksi ottaa siitä kuvaa ja nyt se on jo vähän myöhäistä. Kauniin kortin hän oli laittanut ja teepusseja sekä namia.

Itse(n)päisyyspäivän satoa

Perinteisesti olemme viettäneet itsenäisyyspäivää keittiössä piparkakkujen parissa. Ja niin tänäkin vuonna. Pikkupipareiden ja piparkakkutalon osien lisäksi tein taatelikakun. Piparkakkutalo on vielä työn alla, viikolla se saatiin koristeltua ja tänään on kokoaminen aloitettu. Siitä kuva sitten myöhemmin.

Sitten minä sain jonkun taudin vielä itsenäisyyspäivän iltana ja se olikin sekoittaa loppuviikon. Tietty näin joulun alla on miljoona eri puuhaa ja menoa, jotenkin keskiviikon taiteilin puolihorroksessa. Päivällä ihmettelin poissaolevaa oloani, mutten sitten töissä sen enempää kiinnittänyt siihen huomiota, vaan yritin painattaa edes puolella teholla. Kotona sitten totesin kuumeen olevan reippaasti yli 38 ja vetäisin särkylääkkeen. Loppuviikko sitten otettiinkin lääkitystä säännöllisesti ja tauti saatiin pois parissa päivässä lukuunottamatta väsymystä.

Oli SNYn paketinkin kasaaminen myöhästyä, mutta toivon sen ehtivän vielä ajoissa perille.

Lauantaina olin taas neuletapaamisessa Lankamaailmassa. Kovasti siellä olisi ollut paljon ostettavaa, mutta onnistuin pitämään sormeni erossa kaikesta. Kaapissa on kilokaupalla lankaa, sekä ostamiani että saamiani niin anopin varastosta kuin muualtakin. Kunhan nyt saisi vähän vajennettua. 

Kauhua ja sukkia

Meillä meni Halloween viikonvaihde, jos viime viikonvaihde sitten se oli, vähän ohi muissa merkeissä. Niinpä tänään tein lapsille hirrrveää ruokaa. Muutamasta vaihtoehdosta valittiin vihreät madot ja verilammikko kera ihran. Ja tätä oli sitten tänään tarjolla.

Koirallekin kelpasivat tuo ruoka. Karamellivärillä nuo värit on saatu aikaiseksi.

Sain jo hyvissä ajoin sunnuntaina Sukkasadon viimeiset sukat valmiiksi. Sukissa on päällä mallineuletta, jonka näin nyt syksyllä jossain blogissa, ja joka saa aikaan vohvelimaisen pinnan. Ei tänä vuonna tullut tehdyksi kuin kahdet sukat ja yhdet tossut, koska aika meni muissa touhuissa. Tänä vuonna en viitsi ilmoittautua Lapaskuuhun, vaikka se saatiinkin pystyyn. Vaikka tumputtaisikin, niin tekee myös mieli kokeilla Dropsin Alpacasta jakkua. Ja se tulisikin tosi tarpeeseen. Tänään poikkesin ostamassa Lankaideasta KnitPron 3.0 mm päät, sillä niitä ei löytynyt varastostani.

Malli: oma malli, koko 27 

Lanka:  Austermann, Step, väri 129, kului 32 g 

Sukkapuikot: 2.5 mm

Neulottu: 24.9-30.10.2011 Ravelry

Leivoksia

Jo viime viikonloppuna meillä vietettiin ihan oman perheen kesken Pikkukässän syntymäpäiviä. Kakkua ei tehnyt mieleni ryhtyä vääntämään, mutta jotain pientä piti tehdä. Niinpä leivoimme Masaliisan, jotkut tuntevat sen nimellä Tuuloman torttu ja mitä muita nimiä sillä onkaan. Mutta emme tyytyneetkään ihan siihen vaan valmistimme annoksen vaniljakreemiä (3 dl vettä+1 dl kreemijauhetta) ja sekoitin siihen pari omenaa raastettuna. Leikkasimme torttupohjan kahteen osaan. Laitoimme täytettä toisen puolikkaan päälle ja nostimme toisen sitten täytteen päälle. Valmistin kuorruttetta täyden annoksen ja levitin sen tortun puolikkaalle. Sitten vielä nonparellit ja pohja palasiksi valmiiksi leivoksiksi. Ja kaikki pitivät kovasti.

Tänään olin Pikkukässän kanssa taas Neuletapaamisessa Lankamaailmassa. Kiva oli jutella kaikkea ja tulihan siinä yksi sukka lopeteltua ja toinen saatettua alkuun. Muuten ovat neuleet ja käsityöt edenneet varsin rauhalliseen tahtiin.
Saa nähdä, milloin eksyn minulle uuteen lankakauppaan, nimittäin Lankaideaan. Nykyään käyn sen lähellä liki päivittäin, joten sortumisen vaara on suuri.

Jääkapin & pakastimen tyhjennystä & kevään 1. raparperipiirakka

Tänään tyhjenneltiin tyttöjen kanssa sekä jääkaappia (1 kg maustettua jogurttia, 1 maitorahka) että pakastinta (½ l punaherukkaa+3 dl mustaherukkaa, ½ l mustikkaa+3.5 dl mansikkaa) ja tehtiin kaksi pellillistä marjapiirakkaa. Tein piirakat luotto-ohjeellani, jossa saa piirakkavuoalliseen kulumaan 3 dl jogurtti, pellilliseen siis 6 dl. Toisen pellillisen pohjan jogurtin korvasin tällä kertaa rahkalla, päälliseen käytin jogurttia. Näin meni koko kilo ja riitti sopivasti. Alunperin tuossa ohjeessa käytetään vaniljajogurttia, mutta olen huomannut monen muunkin sopivan yhtä hyvin, kunhan valitsee marjoihin sopivaa. Hyvä ohje siis kuluttaa vanhenevat jogurtit ja välillä voi käyttää myös rahkaa tai kermaviiliä, lisää vain vähän reippaammin sokeria. Piirakat menevät pakastimeen vierasvaraksi, tai myöhempään omaan käyttöön.
Raparperipiirakkaa tehtiin vain piirakkavuoallinen mallia mamman marjapiiras, eli kermaviilitäytteellä. Se onkin jo lähes kadonnut parempiin suihin.

Kohta pitää sitten siirtyä seuraamaan Suomen peliä ja ottaa neule käsiin. Jos sitä nyt sitten malttaa tehdä, ellei pelistä tuli liian jännittävää.

Kakkua ja pistoja

Tuli taas vaihteeksi väsättyä kakku. Vähän toisella kädellä tuon tein. Sokerikuorrute on kaupasta ja maalasin siihen vain tilauksen mukaan dinosauruksen vapaalla kädellä ilman mitään mallia. Ylijääneestä kuorrutteesta muotoilin pikkudinon istumaan kakun päälle. Päivänsankari oli kakkuunsa tyytyväinen ja vieraat siitä pitivät, joten asiansa ajoi, mikä olikin pääasia.

Näissä karamelliväreillä maalatuissa kakuissa on hauskaa se, että ne värjäävät useimmiten syöjien suut hetkeksi. Niinpä lapset muistelivat, että yhtenä vuonna suut olivat siniset ja tänä vuonna vihreät. Viime vuotinen kelta-punainen väriskaala ei niin paljoa erottunutkaan.

Viime viikolla en kuvannut pistelytyötä, sillä siinä ei edetty juurikaan. Ei kahden viikon saldokaan suuri ole, mutta täytyy laittaa itselle jotain todistetta edes pienestä muutoksesta. On ollut sen verran kiireistä muun elämän rintamalla. Nyt taas hiukan rauhoittuu, vaikka yksi kova rutistus olisi vielä tänä keväänä ainakin tehtävä.

Kissa-saalis täynnä & "Runebergin" torttuja

Edellisistä poiketen neuloin tämän kissan kokonaan sukkapuikoilla. En huomannut punnita ennen täyttöä, joten kulutus on puhdas arvio. Tein tämän kissan epähuomiossa isommaksi kuin muut, mutta eipä tuo haittaa, sillä käyttäjäkin on isompi. Hän voi käyttää sitä sitten ihan oikeastikin niskatyynynä, kuten SK:n ohjeessa se on nimetty. Tämä on tehty ohjeen mukaan 60 silmukalla, mutta ilmeisesti tein nuo edelliset vain 40 silmukalla.

Malli: Suuri Käsityölehti 4/2009

Lanka:Novita Jive (värit 575 ja 165),

kului. 80 g 

Sukkapuikot: 4.5 mm

Neulottu: 20.1.-5.2.2011

 

Eilen oli Runebegin päivä ja innostuimme Pikkukässä kanssa leipomaan torttuja. Tai mukaelmia niistä. Yleensä meillä ei ole mitään pikkuleivänmuruja jäljellä, mutta tällä kertaa oli yhdestä jättisokerikorppupussista jäänyt yli ½ l muruja ja olin laittanut ne talteen juurikin tätä varten. Ja netistä löytämästäni kevennettyjen torttujen ohjeessa olleen kermaviilin & rasvan korvasin rasvattomalla maustamattomalla jogurtilla. Kun vielä vadelmahillon tilalle laitettiin jääkaapissa ollutta omenahilloa, niin á vot siinä olivat meidän perheen tortut. Hyvin kelpasivat nämäkin.