Joulukuu on paljastusten aikaa

Sain viimeisen SNYn paketin jo perjantaina, mutta olen ollut niin kiireinen, etten ole ehtinyt sitä aiemmin bloggaamaan. Kuten otsikossa jo mainitsin, joulukuu on ainakin SNY-ringissä paljastusten aikaa. Minun ystäväkseni paljastui Reppanainen. Hänelle kyllä kävin suoraan hänen blogissaan kiittämässä paketin saapumisesta jo perjantaina.

Postissa olivat hämmästelleet miehen hakiessa pakettia, että näyttääpä erikoiselta. Mutta tässä paketissa olikin ajateltu noutajaa. Nimittäin pakettia saattoi kantaa kahvoista yhdellä kädellä oikein tukevasti.

Itse kotiin päästyäni riensin tietenkin avaamaan paketin nähdäkseni, mitä sieltä paljastuu. Ja kaikenlaistahan sieltä sitten löytyikin. Voisi sanoa, että siinä oli jokaiselle jotakin. Oli pari kerää Novitan Jussi-lankaa neulottavaksi, huovutustarpeet nallen tekemiseen, Muumi-rasia, patalappu ja -kinnas, suklaakonvehteja, pari joulukoristetta, koiralle purtavaa ja tietenkin joulukortti. Nallen omi jo Pikkukässä melkein omaksi työkseen ja suklaista odottavat muutkin, paitsi koira, saavansa osansa. Samoin Pikkukässä suunnitteli laittavansa joulukoristeisiin nauhat, jotta ne saadaan kuusen oksalle.

Oikein paljon kiitoksia minun ihanalle Salaiselle NeuleYstävälleni! Vaikka epäilitkin omia taitojasi ensikertalaisena, olit kyllä todella monipuolinen ja mukava SNY!

Piparkakkutalo valmiina

Tänä vuonna meillä ei olekaan edellisvuosista poiketen Muumitaloa vaan ihan tavallinen piparkakkutalo. Eikä aloite tähän lähtenyt hämmästyttävää kyllä minulta, vaan lapsilta. Helpompihan tällainen tavallinen talo on pystyttää ja kyllä tässäkin loppiaisena riittää syötävää. Koristelussa on nähtävissä sekä aikuismaista että lasten omaa tyylisuuntaan. Pikkukässä koristeli katot minun ehdotukseni mukaan, mutta muualla on sitten täysin lasten oman taiteellisen käsityksen mukaista koristelua.

SNYltäkin tuli välimuistaminen ennen joulukuun pakettia. En vain saanut aikaiseksi ottaa siitä kuvaa ja nyt se on jo vähän myöhäistä. Kauniin kortin hän oli laittanut ja teepusseja sekä namia.

Itse(n)päisyyspäivän satoa

Perinteisesti olemme viettäneet itsenäisyyspäivää keittiössä piparkakkujen parissa. Ja niin tänäkin vuonna. Pikkupipareiden ja piparkakkutalon osien lisäksi tein taatelikakun. Piparkakkutalo on vielä työn alla, viikolla se saatiin koristeltua ja tänään on kokoaminen aloitettu. Siitä kuva sitten myöhemmin.

Sitten minä sain jonkun taudin vielä itsenäisyyspäivän iltana ja se olikin sekoittaa loppuviikon. Tietty näin joulun alla on miljoona eri puuhaa ja menoa, jotenkin keskiviikon taiteilin puolihorroksessa. Päivällä ihmettelin poissaolevaa oloani, mutten sitten töissä sen enempää kiinnittänyt siihen huomiota, vaan yritin painattaa edes puolella teholla. Kotona sitten totesin kuumeen olevan reippaasti yli 38 ja vetäisin särkylääkkeen. Loppuviikko sitten otettiinkin lääkitystä säännöllisesti ja tauti saatiin pois parissa päivässä lukuunottamatta väsymystä.

Oli SNYn paketinkin kasaaminen myöhästyä, mutta toivon sen ehtivän vielä ajoissa perille.

Lauantaina olin taas neuletapaamisessa Lankamaailmassa. Kovasti siellä olisi ollut paljon ostettavaa, mutta onnistuin pitämään sormeni erossa kaikesta. Kaapissa on kilokaupalla lankaa, sekä ostamiani että saamiani niin anopin varastosta kuin muualtakin. Kunhan nyt saisi vähän vajennettua. 

Ihana paketti postista

Eilen tuli kotiin pakettikortti. En odottanut marraskuun pakettia ennen ensi viikkoa, sillä SNYni oli kommentoinut minulle ehtivänsä postiin vasta perjantaina. Niinpä olinkin yllättynyt saadessani sen jo eilen. Postiin pääsin vasta tänään ja paketin sisältö sitten yllättikin minut täysin. Tiesin kyllä, että teemana on keittiö, mutta tällaista toteutusta en arvannut. SNYni oli lähettänyt minulle sellaista, mitä ei saa mistään muualta. Jaa, että mitäkö paketissa oli. Siellä oli omatekoista hirvisäilykettä ja lihapiirakan ohje hirvisäilykkeelle. Sen lisäksi siellä oli amerikkalaisella ohjeella tehtyä mustikkahilloa. Jos tuo on nin hyvää kuin hän sitä kehui, niin varmasti kyselen ohjeen joulun jälkeen, kun tiedän, kuka ystäväni on. Hillon keralla nautittavaksi oli ohukaisjauhetta, sellaista jopa lasten helposti sekoitettavaa. Ja jälkien siivoamista varten Virkkukoukkusen tiskirätti, jonka teksti oli täysin minua :) Tiskirätissä oli myös Virkkukoukkusen rintanappi, jonka kiinnitän käsityöpussukkaani. Eikä se vielä siihen loppunut vaan paketista löytyi vielä lankaa niin paljon, että siitä saisi tehtyä 4 tossut ohessa olleen ohjeen mukaan. Tossuille onkin käyttöä, sillä hipsuttelen nykyään villasukissa päivisin töissä.

Oikein paljon kiitoksia ihanasta ja erityisestä paketista SNYlleni!

Postilaatikosta pilkisti

Muun postin seasta pilkisti tällainen kulma.

Ja sieltä sisältä paljastui kortti SNYltäni sekä pieni ristipistotyö. Ihan heti tuo ei työn alle varmaankaan pääse, mutta juhannukseen on tosiaan vielä hyvän verran päiviä jäljellä.

Puikoilla on nyt varsinainen tikutettava työ. Kerralla on tulossa sekä etu- että takakappaleet ja käytössä 3 mm puikot. Kun koko on M, saa siinä tehdä silmukan poikineen. Onneksi tuossa pitsineuleessa edes pitsikuvioista näkee edistymisen. Itselle siis pitäisi saada villatakki aikaiseksi.

Lokakuun painava paketti

Jo torstaina tuli SNYltäni paketti. Silloin ehdin poiketa postissa sen hakemassa, mutta juuri muuta en joutanutkaan. Ja eilinen meni myös kiireessä, enkä ehtinyt koneelle. Toivottavasti ei Ystäväni pahastunut tästä viivästyksestä bloggauksessa.

Oikein painava paketti sitten odottikin postissa minua. Siinä oli muistettu myös lapsia. Toivottavasti suuntasit vain sen kirjan lapsille, sillä minä herkkusuu vetelin kaikki ne syötävät *punastuu*. Kuvasta puuttuu kyllä se Smoothi-rasia *helottaa vieläkin punaisempana*.  Eli paketista löytyi Sukkasillaan kirja, ja ei minua haittaa se, että se on käytettynä ostettu. Itse pyrin harrastamaan kierrätystä, mikäli vain mahdollista, ja tuo kirja on todella siisti. Siinä olikin hyviä perusjuttuja sukkien tekemisestä ja muutamia malleja, joita voisi kokeille. Sitten siellä oli Herra Hakkarainen kirja. Saa nähdä, tuleeko se jo tänään luettua iltasatuna. Pirkka.karpaloitakin siellä oli, siis oli *hehkuu punalamppuna*. Ja Elvarin korvikset; ihanat, sillä olen noita hinkunut jo vähän aikaa ja miettinyt, osaisinko sellaiset itse tehdä.

Pullopostia

Eilen löysin postilaatikostani pullopostia. Ihan niin märkää täällä ei ole, että se olisi itse sinne kellunut, vaan postiljooni oli tipauttanut ohikulkiessaan muun postin mukana. SNYni oli käynyt kaapunnissa ostosreissulla ja hän oli hankkinut minullekin jotain sillä matkalla. Kun illalla availin tuota postia, niin tuo muistaminen oli jäädä huomaamatta. Otin kyllä kirjeen ulos pullosta, mutta vasta kolahduksesta tajusin, että siellä on vielä jotain muutakin, jotain sinistä. Se sininen paljastui kerroslukumittariksi. Kiitoksia oikein paljon SNYni, minulla ei tosiaan ollut vielä sellaista. Pitääkin kokeilla sitä nyt työnalla olevien sukkien kantapäissä.

Postia SNYltä

Eilen tuli pakettikortti ja Pikkukässä heti postin tuotuaan kertoi, että nyt tuli SNYn paketti. No seurasihan hän jo kevään kierrosta ja oli innokkaana mukana, joten hän tiesi homman nimen. Illasta lähdimme ajoissa liikkeelle ja poikkesimme matkalla postissa paketin hakemassa. Maltoimme kyllä kotiin asti ennen kuin avasimme sen, vaikka paketti joutuikin odottamaan autossa yhteisen harrastuksemme ajan.

Uskomattoman runsas oli paketin sisältö. Olikohan SNYni laittanut koko 4 kk summan tämän paketin sisältöön? Paketista löytyi 2 kerää Teeteen Pallas-lankaa, jota en ole ennen neulonut. Värikin oli ihan minun väriäni. Sen lisäksi siellä oli puikkomittari, jossa on myös lankaleikkuri. Minä en ole sellaiseen ennen törmännyt, mutta se on näppärä, sillä nuo lapset tuppaavat lainaamaan tai piilottamaan minun käsityösakseni jatkuvasti. Myös Rooibos-teetä löytyi makua, jota en olekaan ennen maistanut. Pidän yleensä Rooiboksesta, joten oikein hinkuan sitä maistamaan. Ja tietysti mukana oli haudutuspusseja teelle ja serviettejä suun pyyhintään, kuinka ajattelevaista SNYltäni. Kuvassa on vielä avaamaton suklaalevy, mutta aamulla se oli syöty *punastuu*. Hevoslehteä en ehtinyt eilen lukea, sillä puuhailin illan elävien hevosten parissa. Lehti näyttää mielenkiintoiselta, enkä sitä ole ennen nähnyt. Valitettavasti kauniin kortin pinta heijastaa niin, ettei hiirikuva näy valokuvassa.
Kiitoksia oikein paljon SNYni.

Täytyy tässä sen verran tulevasta syksystä ja talvesta paljastaa, että joko minulla on runsaasti neulonta-aikaa linja-autossa istuen, tai sitten käsityöaika menee minimiin. Nuo työkuviot kun muuttuvat täysin.

Sukkasadon sukat etenevät mutta olen nyt taas innostunut pistelemään ristipistoja. Tähän hätään ei ole valokuvaa tarjolla, mutta muutama lanka on tullut pisteltyä kuvaan lisää.

Apua!, paljon lankoja ja tempauksia

Lauantaina kävimme tyhjentämässä yhtä asuntoa ennen kuin sen voi laittaa myyntiin. Sieltä tarttui mukaan yhtä jos toistakin. Ensinnäkin varastosta löytyi vyyhdinpuut. Ja sitten se mihin tarvitsen apua. Se oli samassa korissa kuin vyyhdinpuutkin, joten kai sitä langoille käytetään. Eli mikä on tuo  vasemman puoleinen laite?

Ja sitten tuli lankoja. Tässä kokonaiskuva siitä lankamäärästä.

Aloitetaan ylhäältä vasemmalta. Nämä ovat lankakeriä, joiden laadun tiedän eli niissä on sisällä kerän kääre. Osa on Nallea ym sukkalankaa, osa muita lankoja. Vasemman puoleiset ovat kalalankoja, valtaosa 15-säikeistä loimilankaa. Otin nämä, sillä meillä on ne kangaspuutkin, vaikkei niitä ole koskaan pystyyn saatukaan, vielä. Keskimmäisen rivin ensimmäisessä kuvassa on 7 Veljestä ja osa 7 veljestä ja Impivaaraa. Ihan keskimmäisessä korissa on sitten mysteerilankoja. Näitä yritän tarjota paikalliselle eskarille tai päiväkodille, sillä lankoja on suht' pieniä määriä eikä laadusta ole mitään tietoa. Huopasta löytyy keskimäisen rivin oikeasta reunasta alarivistä ja ylemmät rivit siinä on Ainoa, Novitan siis. Alarivissä on sitten virkkauslankoja ja oikealla kasvivärjättyjä lankoja. Yksi erä kasvivärjätyistä on vähän huopunut, joten voi lähteä poistoon, ellen jaksa repiä auki. Ja oli siinä joukossa noin 400 g värjäämätöntäkin lankaa. Väittäisin, että nuo kasvivärjätyt langat ovat puhdasta villaa, vaikkei mitään lappuja olekaan. Ne on tehty todennäköisesti 70-luvulla.

Eilen sain SNYni tiedot. Nyt sitten alkoi kova suunnittelu ja miettiminen tämän syksyn pakettien suhteen.

Tänä vuonna kerään sukkasatoa Hillokellariin. Jo tuolla Hillokellarissa totesin, että lankoja riittää neulottavaksi. Nyt noita tuli sitten vielä muovikassillinen lisää, joten tuhottavaa riittää moneksi sukkasadoksi. Muutama ajatus on jo mielessä. Ja onhan tuo esikoinen ilmoittanut, että hänkin haluaa Ees Taas -sukat. Onneksi tuo malli on helppo muokata erikokoisille sukille.

Muoks. 18.50 Sen siitä saa, kun pyörittelee noita kuvia moneen kertaan ja valitsee tietty sen väärän. Tarkoitin tietysti sitä vasemman puoleista, minkä tuonne ylöskin kursiivilla korjasin.

Ilmoittautumisia

Ei ole viime aikoina  valmista tullut, joten ei ole juttuakaan tänne tipahdellut. Nyt on viimeistelyä vailla yksi pikkulaukku ja sukkaparikin jo voiton puolella. Mutta olen viettänyt varsin runsaasti aikaa metsässä, en kylläkään marjassa, vaan muuten vain siellä rymyten.

Mutta otsikkoon takaisin siis. Tänään on tullut hankittua hupia syksyyn oikein roppakaupalla. Ensin ilmoittauduin SNY:hyn.

Ja sitten vielä sukkasatoon, jota Marelo lupasi emännöidä Kaisan ottaessa huilivuoden.