maanantai 29. elokuuta 2011

Sukkasatosuunnitelmia

Olen yrittänyt heilutella puikkoja ahkerasti, jotta saisin tämän hetkisen työn valmiiksi ennen sukkasadon alkua. Vielä tuo näyttää mahdolliselta, ellei sitten meillä tämän sairastelu aiheuta ongelmia. Itse flunssan jo sairastin, mutta vielä se ei ole kaikkia käynyt läpi.

Niin mutta niihin suunnitelmiin. Parille jalanlämmikkeelle on selvä tilaus:
1. Tossut 38, ja näihin käytän Raggegarnia kaksikertaisena. Malli voi muuttua vähän
2. Ees taas -sukat 32. Nämä on tilaustyötä.
... Ja sitten niihin, mitä vielä olisi kiva tehdä
3. Saltkråkan 38. Näihin olisi ihan sopiva lanka tarjolla
4. Junasukat, tai sitten ei. Olisi yksi vauva tulossa, mutta hänelle kuulemma on hovihankkija jo sukissa.
5. Ohuet villasukat 30. Mallista ei oikein tietoa, jotain kasaanvetävää perusneuletta päällä.

Miesten villasukkia ei kannata tehdä, sillä niitä rantautui meille lankojen kanssa useampi pari.

maanantai 22. elokuuta 2011

Apua!, paljon lankoja ja tempauksia

Lauantaina kävimme tyhjentämässä yhtä asuntoa ennen kuin sen voi laittaa myyntiin. Sieltä tarttui mukaan yhtä jos toistakin. Ensinnäkin varastosta löytyi vyyhdinpuut. Ja sitten se mihin tarvitsen apua. Se oli samassa korissa kuin vyyhdinpuutkin, joten kai sitä langoille käytetään. Eli mikä on tuo  vasemman puoleinen laite?

Ja sitten tuli lankoja. Tässä kokonaiskuva siitä lankamäärästä.
Aloitetaan ylhäältä vasemmalta. Nämä ovat lankakeriä, joiden laadun tiedän eli niissä on sisällä kerän kääre. Osa on Nallea ym sukkalankaa, osa muita lankoja. Vasemman puoleiset ovat kalalankoja, valtaosa 15-säikeistä loimilankaa. Otin nämä, sillä meillä on ne kangaspuutkin, vaikkei niitä ole koskaan pystyyn saatukaan, vielä. Keskimmäisen rivin ensimmäisessä kuvassa on 7 Veljestä ja osa 7 veljestä ja Impivaaraa. Ihan keskimmäisessä korissa on sitten mysteerilankoja. Näitä yritän tarjota paikalliselle eskarille tai päiväkodille, sillä lankoja on suht' pieniä määriä eikä laadusta ole mitään tietoa. Huopasta löytyy keskimäisen rivin oikeasta reunasta alarivistä ja ylemmät rivit siinä on Ainoa, Novitan siis. Alarivissä on sitten virkkauslankoja ja oikealla kasvivärjättyjä lankoja. Yksi erä kasvivärjätyistä on vähän huopunut, joten voi lähteä poistoon, ellen jaksa repiä auki. Ja oli siinä joukossa noin 400 g värjäämätöntäkin lankaa. Väittäisin, että nuo kasvivärjätyt langat ovat puhdasta villaa, vaikkei mitään lappuja olekaan. Ne on tehty todennäköisesti 70-luvulla.

Eilen sain SNYni tiedot. Nyt sitten alkoi kova suunnittelu ja miettiminen tämän syksyn pakettien suhteen.

Tänä vuonna kerään sukkasatoa Hillokellariin. Jo tuolla Hillokellarissa totesin, että lankoja riittää neulottavaksi. Nyt noita tuli sitten vielä muovikassillinen lisää, joten tuhottavaa riittää moneksi sukkasadoksi. Muutama ajatus on jo mielessä. Ja onhan tuo esikoinen ilmoittanut, että hänkin haluaa Ees Taas -sukat. Onneksi tuo malli on helppo muokata erikokoisille sukille.

Muoks. 18.50 Sen siitä saa, kun pyörittelee noita kuvia moneen kertaan ja valitsee tietty sen väärän. Tarkoitin tietysti sitä vasemman puoleista, minkä tuonne ylöskin kursiivilla korjasin.


torstai 11. elokuuta 2011

Tekee se joskus jotain

Joskus tulee jopa valmista.

Ensimmäiseksi teemalla "Äiti askartelee". Kaikki lähti viime syksynä, kun eskarilainen tarvitsi kansion kouluun. Meillä on kohtuullinen varasto tyhjiä kansioita, mutta ne ovat lasten sanoin tylsiä, eli sinisiä ja useimmissa on vielä jonkun yrityksen tms logo. Meillä oli myös käyttökelvoton mikälie akryylinen pussilankana-setti, joka hiosti eikä pysynyt edes paikallaan.

Tänä vuonna taas tuli sama eteen uuden eskarilaisen myötä. Ja äitihän käyttää hyväksi havaittua konstia tehdäkseen lapselle erilaisen ja erottuvan kansion. Ja ainakin paremman näköisen kuin se alkuperäinen sininen. Tässä pari kuvaa molemmista kansioista.

Tänä vuonna tajusin käyttää kontaktiliimaa. Viime vuonna kokeilin yleisliimaa ja se näkyykin tuossa autokansiossa hyvin.

Ja sukatkin valmistuivat varsin pitkän tekoajan jälkeen. Tällä vauhdilla olisi sukkasadon aikana valmistunut juuri ja juuri yksi sukkapari. Tarkkasilmäiset huomaavat kuvasta, että olen muokannut Ullaneuleen ohjetta parissakin kohtaa. Tein sukat peilikuviksi, eli nuo raidat menevät vastakkaisiin suuntiin . Ja kantapään ja -pohjan neuloin puolipatentti, kuten yleensäkin. Tällä kertaa vain siten, että nuo kutomattomat silmukat vaihtoivat aina joka toisella oikealla kerroksella paikkaa. Minulta on jo pyydetty sukkia tällä samalla mallilla ja niissä saatan käyttää ohjeen mukaista kantapäätä, sillä nuo lasten sukat kestävät paremmin muutoinkin. Kärjen päättelin kolmen puikon päättelyllä.

Malli: Ees taas-sukat, Ullaneule, koko 38  
Lanka: Garnstudio, Drops Fabel iloisen kirjava, 901 kului 64 g 
Sukkapuikot: 2.5 mm
Neulottu: 11.6.-11.8.2011 Ravelry

tiistai 9. elokuuta 2011

Ilmoittautumisia

Ei ole viime aikoina  valmista tullut, joten ei ole juttuakaan tänne tipahdellut. Nyt on viimeistelyä vailla yksi pikkulaukku ja sukkaparikin jo voiton puolella. Mutta olen viettänyt varsin runsaasti aikaa metsässä, en kylläkään marjassa, vaan muuten vain siellä rymyten.

Mutta otsikkoon takaisin siis. Tänään on tullut hankittua hupia syksyyn oikein roppakaupalla. Ensin ilmoittauduin SNY:hyn.
Ja sitten vielä sukkasatoon, jota Marelo lupasi emännöidä Kaisan ottaessa huilivuoden.

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Toppi numero kaksi

Toinenkin toppi valmistui tässä päivänä eräänä, vaan en saanut kuvattua sitä silloin. Ei tänäänkään enää illasta mikään hurmaava kuvaussää ollut, mutta muutama kuva tuli napattua. Samassa otin muutaman kuvan siitä toppi numero ykkösestä päälle puettuna. Pienen entrauksen tein siihen, jotta istui hiukan paremmin.

Lanka: Hjertegarn cotton8, vaalean vihreä, oranssi ja keltainen
kului 80 g 
Pyöröpuikot: 3.5 mm
Neulottu: 4.6.-9.7.2011 Ravelry

Ja sama takaa:
Suuremmasta topista vastaavat kuvat:
Pienemmäss koossa tuo painijanselkä ei juurikaan näy, sillä sitä kapeaa osuutta on todella vähän. 

Tätä lankaahan piti olla vain toppien verran, mutta sitä näkyy olevan edelleen oranssia ja keltaista noin 95 g ja vihreää 118 g. Alkuun ajattelin käyttää loppulangan hameeseen,  mutta se ei sitten kuitenkaan iskenyt. Näin lauantaina Lankamaailmassa tästä langasta virkatun laukun. Koska en ole järin ihastunut sellaista virkkaamaan ainakaan kokonaan, yritän sommitella vastaavaa neuloen. Virkkasin nimittäin lauantain neuletapaamisessa muutaman kukan juurikin tästä langasta ja se meni minun taidoillani koko ajan sääpuoleen, yäk. Joten katsotaan, saanko molemmille tytöille kivat laukut aikaiseksi.

Niin lauantaina oli Lankamaailmassa taas neuletapaaminen. Tällä kertaa siellä oli väkeä varsin runsaasti, sillä Novitan neulomossa oli kulkenut juttua tapaamisesta. Oli kiva tavata uusia ihmisiä.

perjantai 8. heinäkuuta 2011

Satoennusteita

Siis ihan oikeaa marjasatoa, ei käsitöitä. Käsitöiden puolella yksi toppi odottaa edelleen viimeistelyä eli yhtä pientä ommelta ja päättelyjä.

Niin siis otsikkoon. Kirsikoita näyttää tänä vuonna tulevan heikosti, mutta viime vuonna niitä tulikin kohtalaisesti. Valkeaa kuulasta tulee muutama omena ja sekin pieni puu viettää lepovuotta. Mutta vanha omenapuu kantaa uskollisesti hedelmää, eikä sillä tunnu olevan useinkaan lepovuosia. Se ei edes pelästynyt toissa kesänä pahaa repeämistä, jossa meni noin kolmannes latvustosta. Joka vuosi mietimme, minne työntää omenat, joita itse emme jaksa syödä. Kriikunoita taitaa tulla viime vuotiseen malliin eli riittävästi. Maahan jää paljon niistä, sillä satokausi on kuitenkin kohtuu lyhyt ja vatsojen veto rajallinen.
Marjapensas puolella punaherukkaa tulee taas PALJON. Kuinka kolme vanhaa puskaa pystyykin tuottamaan niin paljon marjoja. En vain raaski yhtäkään niistä hävittää vaan uskollisesti leikkaan ja uudistan niitä. Tänä vuonna kaivoin ylös sen vanhan mustaherukka pensaan, joten nyt on vain yksi hyvässä satoiässä oleva pensas. Marjoja ei siitä kovin paljo loppujen lopuksi tule. Olen kahden vaiheilla, korvaanko vanhan puskan uudella mustaherukalla vai punaisella karviaisella. Ainakin keltaiset karviaiset kelpaavat lapsille hyvin.
Niin ja pensasmustikat. Ne ovat olleet todella hyvä hankinta. Tähän muuttaessamme ainakaan totesin, etten ikinä halua niin suurta kasvimaata, joten nurmetin siitä osan. Osaan istutin pensasmustikkaa 4 pensasta, kolmea eri lajiketta. Ja nehän menestyvät ja kukoistavat. Marjat maistuvat erilaiselle kuin perinteinen mustikka, mutta ovat lasten makuun. Kullakin lajikkeella on vielä oma erityismakunsa ja kypsymisaikataulukin on erilainen, joten mustikoita on pihassa tarjolla pitkään naposteltavaksi.

En ole tuonne vadelmapuskaan kovin tarkkaan vielä kurkkinut, joten siltä osin on vähän arvoitus, mitä tuleman pitää.

Kasvimaa ei kukoista. Osa siemenistä näytti menneen vanhoiksi, joten salaatti esimerkiksi on heikonlaista. Kylvin ranskalaisen salaattisekoituksen siemeniä juuri maahan. Ainakin osa siitä ehtii vielä täksi kesäksi satoa tuottamaan. Muutenkin tänä vuonna ei ole oikein ollut intoa kasvimaan tai yrttien laittoon. Tomaatin raakileita kasvihuoneessa on kyllä hyvin. Kesäkurpitsa taas vasta lykkää vartta eikä kukista ole vielä tietoakaan.

Siinäpä lyhyesti tuolta helteen puolelta terveiset. Nyt kai viileneekin sää vähän, ja tulee vettäkin, ettei tarvitse selkä vääränä sitä kasveille kantaa.

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Kesänviettoa

Liki kuukauden verran on tullut vietettyä kesälomaa käsitöistä. Ei täysin, mutta ne ovat olleet sivuosassa muiden puuhien ollessa pääroolissa. Muista poiketen meillä puolittainen paluu arkeen on jo näin heinäkuun alussa tänä vuonna, kun enin matkailu tuli jo tehtyä viime viikolla.

Tänään olen harrastanut ensimmäisen erän kesään tiukasti liittyvistä käsitöistä.
Tavallaan mansikoiden suhteen kävi huono tuuri, sillä aiempi vakipoimija ei enää pysty minulle poimimaan. Eikä tänä vuonna saanut valmiiksi poimittuja marjojakaan tuolta vakipaikasta. Mutta siellä oli itsepoimintaa kyllä ihan vapaasti. Niinpä keräsin lapset autoon ja nappasin vielä mummunkin mukaan matkalta ja menimme marjapellolle. Suunnitelmissa oli saada sellaiset 5-7.5 kg mansikkaa. Minun ennakkopeloistani huolimatta lapset innostuivat asiasta ja, koska pellolla oli hyvin marjaa, meni meillä 5 henkilöllä tunnin verran aikaa ja olimme saaneet kasaan yli 9 kg mansikoita. Ja syötyhän tuli siihen päälle vielä vapaasti. Ensi vuonna uskaltaa ihan suoraan suunnitella itsepoiminnan.

Ja sitten takaisin niihin varsinaisiin käsitöihin. Vielä ei ole mitään esittää, sillä toinen helletoppi on viimeistelyä vaille valmiina. Ja sukkapuikoilla on villasukan alku, joka tuli laitettua alulle, kun lähdimme reissuun enkä halunnut ottaa liki valmista toppia mukaan. Kovin paljoa ei sukkia tullut kuitenkaan reissunpäällä tikutettua, joten ihan alussahan ne vielä ovat. Saattavat kyllä joutua väistymään vielä muiden töiden tieltä.

Nyt on muuten oma kone taas käytössä, joten lisäilen tuonne aiempaan postaukseen ne puuttuvat lankakuvat.